Tultiin mun luo värjäämään E:n hiukset hieman arvelluttavan oloisella hennalla jota en ollut koskaan aiemmin nähnyt missään ja jonka alkuperämaaksi oli ilmoitettu Yhdistyneet kansakunnat!?
Yleensä henna on peräisin Intiasta ja hieman jännittimme värin lopputulosta, kun alkuperäkin jäi niin arvailujen varaan.
Hintaa sadan gramman pussilla oli vain alle pari euroa joka on paljon vähemmän kuin pussit joita yleensä olen ostanut!
 |
| Lisää kuvateksti |
Keitin liemeen sekaan pakuria, kuivattua aroniamarjajauhetta ja puristin sekaan yhden sitruunan.
Viimeistelin massan hyppysellisellä rakkautta.
Väristä tuli kuitenkin kaikista peloista huolimatta erittäin hyvä!
Ainoa miinus tulee massasta joka oli käyttämiäni paljon rakeisempi ja tästä syystä erittäin vaikea levittää!
Väristä olisikin kiva olla kuva, mutta jäi kaikessa jammaillun euforiassa ottamatta.
Ystävän seura on sellaista jossa ajantaju katoaa.
Jossa jaetaan spelttilakut,
ja nauretaan poskipäät kipeiksi.
Tässä seurassa on luontaista ottaa muutamat muuvit ja lallatella menemään.
On onni ja ilo että mulla on elämässäni niin monenlaisia ystäviä.
Annettiin kosketusta ja rakkautta. Sitä tässä ajassa ihmiset ovat paljolti vailla. Fyysistä kosketusta ja aitoa läsnäoloa.
Ne ovat tämän sota-aikamme sokerit ja kahvit.
Harvinaista herkkua.
Olen äärimmäisen kiitolinen jokaisesta elämäni ihmisestäni. Jokaisesta jonka olen tavannut, ja myös niistä joita elämä eteeni vielä tuo!
Aina ei tahdo muistaa kuinka onnekas on syytä olla lukuisista asioista, ja tämä päivä oli yksi niistä joita voi erityisellä lämmöllä muistella myöhemmin.
<3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!